Yhteiskuntatieteilijät oikeustieteen parissa
Publicumilta, yhteiskuntatieteilijöiden opinahjosta, ei ole Calonialle fyysisesti pitkä matka – eikä aina aihepiirillisestikään. Oikeustieteellisessä tutkimuksessa käsiteltävistä aiheista moni on tuttu myös yhteiskuntatieteissä, vaikka näkökulmat saattavat erota hieman toisistaan. Ei siis liene ihme, että Turun oikeustieteellisessä tiedekunnassa työskentelee myös yhteiskuntatieteilijöitä tutkimusavustajina ja projektitutkijoina muun muassa lainvalmisteluun liittyvien hankkeiden parissa.
Oikeustieteellisessä tiedekunnassa työskenteleminen on tarjonnut meille yhteiskuntatieteilijätaustaisille työntekijöille mielenkiintoisia oppimiskokemuksia. Vaikka monet aiheet, kuten hiljaisten ryhmien oikeudet ja lainvalmistelun politiikkakiemurat, ovat Publicumin kasvateille hyvinkin tuttuja, on niihin harvemmin tullut paneuduttua oikeustieteellisestä näkökulmasta. Miten vangit, ei-kansalaiset, lastensuojelun asiakkaat tai vaikkapa eläimet voisivat paremmin osallistua itseään koskevien lakien muodostamiseen? Minkälaisia oikeudellisia seikkoja on otettava huomioon, jotta lainvalmistelu olisi mahdollisimman laadukasta? Toisaalta, koska oikeustieteellisen tiedekunnan tutkimuskenttä on hyvin laaja, pääsee siellä työskennellessä tutustumaan myös itselleen aivan uusiin aiheisiin, kuten vaikkapa datakaksosiin tai maankäyttöoikeuteen. Uusien asioiden oppiminen ja erilaisten näkökulmien omaksuminen onkin ollut yksi motivoivimmista asioista Calonialla työskentelyssä!
Eräs oikeustieteen teema, jonka parissa olemme tiiviimmin työskennelleet, on lainvalmistelututkimus ja siihen liittyvä LAWPOL-hanke. Kyseinen hanke kattaa kaksi suomalaiseen lainvalmisteluun liittyvää tutkimusinfrastruktuuria: LAWPOL Lakitutkan sekä hiljattain julkaistun LAWPOL Politiikkapöydän. On ollut innostavaa päästä syventämään osaamista oikeustieteen parissa LAWPOL-projektissa, jossa yhteiskuntatieteiden ja oikeustieteen rajapinnat tulevat selkeästi näkyviin. Lisäksi on ollut hienoa saada olla osana projektia, joka pyrkii kehittämään molemmille tieteenaloille tärkeitä asioita: hallinnon ja politiikan avoimuutta sekä tiedon saavutettavuutta.
Mielenkiintoisinta yhteiskuntatieteiden ja oikeustieteen välisessä yhteistyössä on alojen eri vahvuudet: oikeustiede tarjoaa vahvan normatiivisen ja systemaattisen viitekehyksen, kun taas yhteiskuntatieteellinen näkökulma avaa mahdollisuuden tarkastella oikeudellisia kysymyksiä osana laajempaa yhteiskunnallista kokonaisuutta. Yhteiskuntatieteilijöinä meillä on erityinen valmius tuoda oikeudelliseen keskusteluun mukaan monenlaisia näkökulmia: Millaisiin poliittisiin kamppailuihin tietty lainsäädäntöhanke kytkeytyy? Entä millaisia kokemuksia ja seurauksia hanke voi käytännössä tuottaa erilaisille ihmisryhmille? Samalla tuomme keskusteluun myös menetelmällistä osaamista, joka mahdollistaa ilmiöiden tutkimisen monipuolisesti erilaisten kvalitatiivisten ja kvantitatiivisten menetelmien keinoin. Tällaisella monitieteellisellä lähestymistavalla on parhaimmillaan mahdollisuus rikastuttaa oikeustieteellistä tutkimusta ja auttaa kehittämään sääntelyä, joka huomioi laajasti yhteiskunnan moninaisuuden ja muuttuvat tarpeet.
Oikeustieteellinen ja yhteiskuntatieteellinen tieto kulkevat monella tapaa rinnakkain – molemmat toisiaan täydentäen. Tutkimusmenetelmiä ja näkökulmia yhdistelemällä on mahdollista tuottaa sellaisia tutkimustuloksia, joita yksin emme voisi saavuttaa. Poikkitieteellinen yhteistyö onkin hieno mahdollisuus hahmottaa, ymmärtää ja kehittää oikeuden roolia yhteiskunnassamme.
Kirjoittajat:
Anniina Laitakari. Valtio-opin maisteriopiskelija, työskennellyt oikeustieteellisen tiedekunnan tutkimusavustajana keväästä 2023 lähtien.
Sofia Sarlund. Valtiotieteiden maisteri taloussosiologiasta, työskennellyt projektitutkijana oikeustieteellisessä tiedekunnassa helmikuusta 2025.
Hanna Sopanen. Taloussosiologian maisteriopiskelija, työskennellyt oikeustieteellisen tiedekunnan tutkimusavustajana helmikuusta 2025 lähtien.
