Opiskelu muutoksessa – Oikeustieteen opiskelijat ja tekoäly

Juuri nyt opiskellaan helposti saavutettaviksi tulleiden tekoälysovellusten luomassa taitekohdassa. Mitä opiskelijat itse ajattelevat siitä?

ChatGPT lanseerattiin marraskuussa 2022, josta lähtien se on kerännyt ennätysvauhdilla käyttäjiä, antaen samalla motivaatiopotkun kilpailevien tuotteiden kehitykselle. Keskustelu näiden tekoälysovellusten ympärillä on ollut vilkasta, kuten myös keskustelu niiden vaikutuksesta opintoihin ja opetukseen.

Pohdittavia kysymyksiä on oikeustieteen opiskelijan näkökulmasta monenlaisia: Voinko käyttää tekoälysovelluksia omaksi hyödykseni jollain tavalla? Onko niiden käyttö poikkeuksetta huijaamista tai moitittavaa? Pitääkö tekoälysovellusten vaikutukseen tulevaisuuden työmarkkinoilla varautua jotenkin?

Tässä jutussa kurkistamme opiskelijoiden ajatuksiin aiheesta ja käymme läpi Turun oikkareiden omia kokemuksia tekoälyn yhdistämisestä opintoihin. Kysymyksiin ovat vastanneet anonyymisti halukkaat Turun yliopiston oikeustieteen opiskelijat.

Millä tavoin olet hyödyntänyt ChatGPT:tä tai vastaavia tekoälysovelluksia opinnoissasi?

Monet vastauksista kuvailivat sellaista tekoälysovellusten käyttöä, jossa opiskelija pyytää ideoita tai suuntaa-antavan rungon tekstiinsä. Useilla vastaajista tarkoituksena oli saada tehtävä alkuun ja sujuvoittaa suunnitteluvaihetta. Lisäksi mainituiksi tulivat muun muassa tiedonhaku, tekstin tiivistäminen, sisällys- ja lähdeluetteloiden muodostaminen sekä sovellusten käyttäminen kääntäjänä. Opiskelijoilla näkyi selkeästi olevan ideoita ja ajatuksia, kuinka tekoälysovelluksia voidaan erilaisin tavoin käyttää opintojen tukena, varsinkin tekstiä tuotettaessa. Vastauksia tuli kuitenkin myös sellaisilta opiskelijoilta, jotka eivät ole hyödyntäneet tekoälysovelluksia tai ovat kokeillessaan huomanneet, ettei sovellus osannutkaan antaa oikeanlaista vastausta. Osassa vastauksista opiskelijat kertoivat, että sovellusten antamat tekstit ovat saattaneet sisältää jopa täysin valheellista tietoa. Tiesitkö, että tekoälypohjaiset kielimallit voivatkin itse asiassa “hallusinoida” valheellista tietoa vastauksiinsa?

Tekoälykin voi hallusinoida

ChatGPT ei näe pieniä vihreitä miehiä, mutta se voi kyllä hallusinoida. Kyseessä on termi, joka tarkoittaa käytännössä, että tekoälyyn pohjaavat chat -sovellukset antavat joskus hyvinkin vakuuttavan oloista, mutta tosiasiassa virheellistä tietoa. Hallusinaatiota voi aiheuttaa sovellukselle annettujen harjoitus- tai koulutustietojen puutteellinen tai virheellinen sisältö, kontekstin uupuminen käyttäjän kysymyksestä tai ilmaisut, joita sovellus ei ymmärrä.

Oletko joskus palauttanut ChatGPT:n tai jonkin muun tekoälysovelluksen antaman vastauksen omanasi? Miksi päädyit tekemään näin?

Ensimmäinen Turun yliopiston antama linjaus tekoälyn käytöstä opetuksessa ja opiskelussa on annettu maaliskuussa 2023. Linjauksen mukaisesti opiskelija on itse vastuussa tekstissään esittämänsä tiedon oikeellisuudesta ja samalla asianmukaisesta lähteisiin viittaamisesta. Mikäli tekoälyä on hyödynnetty tekstissä, tulee opiskelijan mainita siitä. Kuten tähänkin asti, vilppinä pidetään yhä sellaista toimintaa, jolla opiskelija antaa väärän kuvan omasta osaamisestaan.

Tiedekunnan opiskelijoille annettiin kyselyssä mahdollisuus kertoa anonyymisti, onko jossain yhteydessä päätynyt toimimaan linjausten vastaisesti ja palauttanut jonkun sovelluksen tuottaman tekstin omanaan. Merkittävä enemmistö vastasi kieltävästi, mutta joukossa oli myös muutamia “kyllä” -vastauksia. Vastaajille annettiin mahdollisuus kertoa vapaasti, miksi olivat päätyneet toimimaan vilpillisesti.

Yhteisenä motiivina nousi esiin vastanneiden opiskelijoiden kiireiset aikataulut. Osa vastaajista tarkensi, että kiireisessä arjessa varsinkin kurssitehtävät, jotka eivät ole tuntuneet mielenkiintoisilta tai merkityksellisiltä, ovat saattaneet tulla suoritetuiksi tekoälyn avulla tai jopa sitä vilpillisesti käyttäen.

Tekoälyn kehitys pakottaa luonnollisestikin tarkastelemaan uudelleen opetus- ja opiskelukeinoja. Samalla on syntynyt myös uudenlaisia mahdollisuuksia tehostaa opiskelua ja suunnitella ajankäyttöä yhä vapaammin. Kuten kaikessa elämässä muutenkin, mukautuminen muuttuviin työskentelytapoihin ja samalla varautuminen muutoksen erilaisiin vaikutuksiin on erityisen tärkeää. Turun yliopiston antama tekoälylinjaus on yksi esimerkki tästä mukautumisesta.

Tärkeää on, että opiskelijat tuntevat ohjeet ja linjaukset apuvälineiden käyttöä koskien riittävän hyvin, jotta niitä on ylipäätään mahdollista noudattaa.

Tunnetko tietäväsi, mikä yliopiston antama tekoälyn käyttöä koskeva ohjeistus on?  Miten ajattelet, että tekoälyn käyttöön apuvälineenä opinnoissa tulisi suhtautua tiedekunnassa?

Vastanneista opiskelijoista yliopiston antaman ohjeistuksen tunsi itselleen ainakin jokseenkin tutuksi 63,2% ja loput 36,8% eivät tunteneet sitä lainkaan. Melko moni opiskelija ei siis ollut täysin varma, millaisia ohjeita tekoälyn käyttöä koskien on tarkoitus noudattaa.

Näistä kahdesta aiheeseen liittyvästä kysymyksestä jälkimmäinen herätti vastaajissa monenlaisia ajatuksia. Ääripäiden välillä vaihtelu oli suurta ja toisaalta niiden väliin sijoittui laajalti erilaisia näkemyksiä.

Opiskelijat, jotka toivoivat myönteistä suhtautumista tekoälyn käyttöön, halusivat lähes poikkeuksetta varautua tällä tulevaan työelämään. Opiskelijat toivoivat hyväksyvää suhtautumista tekoälyn käyttöön apukeinona ja ideoivat esimerkiksi soveltavien tehtävien painotusta, jolloin apuvälineet voitaisiin laajemmin sallia. Vastauksista nousi esiin, että opiskelijat ovat jo joidenkin kurssien aikana saaneet tehtäviä, joiden tarkoituksena on harjoitella sekä arvioida tekoälysovellusten toimivuutta osana oikeustieteen opintoja. Useat vastaajat toivoivatkin, että itse sovellusten käyttöä opeteltaisiin kurssien aikana enemmän.

Myös myönteisesti suhtautuvat vastaukset sisälsivät usein jonkin vastanäkemyksen tai ainakin tasapainottavaa pohdintaa siitä, millaiseen tekoälysovellusten käyttöön tulisi tiedekunnassa suhtautua vähintäänkin varautuneesti. Yksimielisyys tuntui olevan siitä, että kielimallien tuottaman tekstin suoraa käyttämistä ei tulisi hyväksyä ja muusta tekoälyn käytöstä apuvälineenä tulisi ainakin olla selostus tehtävän ohessa.

Toisessa päässä mielipiteiden skaalaa olevat opiskelijat, jotka siis puolsivat varautunutta tai jopa skeptistä suhtautumista tiedekunnassa, olivat lähes yksimielisesti huolestuneita ainakin tekoälysovellusten antaman tiedon luotettavuudesta. Osassa vastauksista suhtauduttiin nimenomaan tästä syystä epäilevästi tekoälytyökalujen soveltuvuuteen juuri oikeustieteen opinnoissa käytettäväksi. Esiin nousi myös opiskelijoiden huoli epätasa-arvoisuudesta, jos syntyy tilanne, jossa osa opiskelijoista luottaa täysin tekoälysovellusten apuun kun toiset valitsevat painottaa tiedon omaksumista.

Kokonaisuudessaan vastauksista välittyy selkeästi opiskelijoiden ja mielipiteiden monipuolisuus. Erilaiset elämäntilanteet ja taustat näkyvät opiskelijoiden jokapäiväisessä arjessa – niin myös suhtautumisessa tekoälyn kehittyvään rooliin opinnoissa. Yhdistävänä ajatuksena korostui, että tekoälyn käyttöä tulisi aina ohjata vastuullisuus ja vilpittömyys, jotta siitä voidaan parhaimmillaan hyötyä mahdollisuuksia avaavana apuvälineenä myös tulevaisuudessa.

Sofia Tabit