Lakitutkasta ratkaisu demokratian tietotarpeisiin?

Turun yliopistossa kehitetty Lakitutka-palvelu täyttää tänä keväänä kuusi vuotta. Hakumäärät kasvavat ja käyttäjäkunta monipuolistuu. Miten hyvin sivusto on palvellut käyttäjiensä akuuttia tiedontarvetta lakihankkeista?

Lakitutka on kaikille avoin palvelu, joka mahdollistaa sanahaut lainvalmisteluaineistoista ja yhdistää lakihankkeiden koko elinkaaren asiakirjat yhteen osoitteeseen. Palvelu julkaistiin Lakitutka.fi-sivulla keväällä 2020.

Sekä Lakitutka-hakujen määrä että uniikeiksi arvioitujen käyttäjien määrä on kasvanut palvelussa vuosittain, ja uniikkien käyttäjien määrä oli vuonna 2025 noin 12 000. Yksittäisiä hakuja Lakitutkalla tehtiin kyseisen vuoden aikana jo 76 809. Keskimääräinen vuosikasvu hakumäärissä on ollut 39 prosenttia vuodesta 2021 laskien.

Varhaisin versio Lakitutkasta kehitettiin helpottamaan oikeus- ja yhteiskuntatieteellistä tutkimusta. Sittemmin käyttäjäkuntaa on pyritty tietoisesti laajentamaan esimerkiksi toimittajiin, ammattia harjoittaviin juristeihin, opiskelijoihin ja lainvalmistelusta kiinnostuneisiin satunnaiskäyttäjiin. Erityisenä painopisteenä viimeisen vuoden aikana on ollut Lakitutkan kehittäminen tietopankiksi, joka palvelee säädösvalmisteluun osallistuvia ihmisiä ja sidosryhmiä.

Tarkempaa tietoa käyttäjäkyselyillä

Jotta saisimme paremman käsityksen nykyisistä käyttäjäryhmistä ja heidän toiminnastaan Lakitutkassa, järjestimme kaksi käyttäjäkyselyä vuoden 2025 aikana. Toteutimme Lakitutkan käyttäjäkyselyt osana Sitran rahoittamaa Lakitutka ja osallisuus lainvalmisteluprosessissa -projektia.

Käyttäjäkysely oli ensimmäisen kerran esillä osoitteessa Lakitutka.fi touko-kesäkuun vaihteessa noin viikon ajan. Kyselyä jatkokehitettiin hankkeen ohjausryhmän tuella syksyksi 2025, ja uudistettu kysely oli julki lokakuussa aikavälillä 9.10.–20.10. Tavoitteenamme oli oppia lisää Lakitutkan käyttäjäryhmistä ja käyttötavoista.

Syksyn kyselyyn muutimme vastausvaihtoehtoja aiempaa hienojakoisemmiksi. Molemmissa kyselyissä selvitettiin:

• Vastaajan viiteryhmä, jossa vaihtoehdot olivat: tutkija, opiskelija, juristi/ammatinharjoittaja (syksyllä), järjestön edustaja (syksyllä), yksityishenkilö (syksyllä) sekä muu.
• Vastaajan syy Lakitutkan käytölle eli häntä kiinnostavat hankkeet ja aiheet. Vastausvaihtoehdot olivat: ajankohtaiset hankkeet, menneet hankkeet, molemmat (keväällä); sekä ajankohtaiset aiheet, käynnissä olevat lakihankkeet, menneet hankkeet (monivalinta, syksyllä).

Vastauksia saatiin yhteensä 43, joista keväällä 17 ja syksyllä 26. Kysely oli anonyymi ja täten on myös mahdollista, että vastaajien joukossa toistuu samoja henkilöitä. Lakitutkalla on arviomme mukaan viikoittain keskimäärin 240 uniikkia käyttäjää, eli kyselyihin vastasi arviolta hieman alle kymmenys sivun käyttäjistä.

Tutkijavetoisuus näkyy yhä

Peräti 74 prosenttia vastaajista, eli 32 henkilöä, oli joko opiskelijoita tai tutkijoita. Tulos ei sikäli yllätä, koska Lakitutkan tunnettuutta on pisimpään lisätty juuri Turun yliopistolla sekä Suomen muissa oikeustieteellisissä tiedekunnissa. Lakitutka on integroitu osaksi useita kursseja Turussa, ja muualla Suomessa sitä on tapana esitellä esimerkiksi tutkimusorientoituneilla kursseilla osana tiedonhakumenetelmiä.

Lakitutkan helppokäyttöisyysuudistus vuonna 2024 tähtäsi muun kuin akateemisen käytön lisäämiseen, ja jatkossakin tarkoituksena on kasvattaa yksityishenkilöiden, ammatinharjoittajien ja järjestöedustajien määrää Lakitutkan käyttäjissä.

Kevään kyselyssä kategoriaan muu kuulunut vastaaja kuvaili Lakitutkan käyttöään avovastauksessa:

”Seuraan kuluvan hallituskauden hallituksen esityksiä kuntien näkökulmasta.”

Tämänkaltaisessa Lakitutkan ”demokratiakäytössä” on vielä suuri kasvun mahdollisuus, ja sen tueksi palvelussa kehitellään yhä uusia ominaisuuksia. Viimeisin niistä on Hakuvahti, joka lähettää sähköpostin uusista asiakirjoista käyttäjän asettamien hakumääreiden mukaisesti.

Ajankohtaiskäyttöä vai historian kaivelua?

Kyselyissämme eräs erityisen tärkeä mittari Lakitutkan demokratiakäytölle oli kysymys vastaajaa kiinnostavista hankkeista, joiden takia hän oli käyntikerrallaan tullut Lakitutkaan.

Kaaviossa alla näkyy hienojakoisemman syksyn kyselyn vastausjakauma. Yksittäinen vastaaja sai valita useita vastausvaihtoehtoja, ja osa vastaajista jätti kysymyksen välistä.

Demokratiakäytön kannalta kiinnostavin vaihtoehto oli käynnissä olevat hankkeet. Nimenomaisesti niistä oli kiinnostuneita noin neljännes vastanneista. Tässä joukossa opiskelijoiden edustus oli suhteellisesti pienin, eli vastanneiden opiskelijoiden Lakitutka-käytössä korostuivat aihekeskeiset haut sekä päättyneiden hankkeiden tarkastelu, kun taas tarve saada ajantasaista tietoa akuutista lakihankkeesta oli harvinaisempaa.

Kiinnostus käynnissä olevia lakihankkeita kohtaan oli kuitenkin yleisesti suurempaa kuin odotimme. Ennen kyselyä pidimme selvästi tyypillisimpänä Lakitutka-käyttäjänä historiallista tietoa hakevaa tutkijaa, mutta kyselyn myötä paljastui, että Lakitutkan käyttäjäkunnan tiedonhaku on odotettua monipuolisempaa: Lakitutkalla on myös runsaasti ajankohtaisemmista aiheista ja hankkeista kiinnostuneita käyttäjiä.

Hakusanat tarkastelussa

Syksyn käyttäjäkyselyssä pyysimme myös käyttäjiltä lupaa hakujen yksityiskohtaisempaan tarkasteluun ajankohtien perusteella. Vastaajista yhdeksän antoi luvan: neljä tutkijaa, kolme opiskelijaa, yksi järjestön edustaja sekä yksi yksityishenkilö.

Alla havainnollistamme, millaisia haut olivat konkreettisesti. Taulukoissa 1–4 esitellään käyttäjäkyselyyn vastanneiden ja hakujen tarkasteluun luvan antaneiden Lakitutka-hakuja. Lakitutka-lokiin tallentuu hausta hakutyyppi, eli esimerkiksi search, jolla haetaan kaikkia asiakirjoja ilman esirajausta, ja prefilter, jolla hakua esirajataan. Myös asiakirjatyyppi tallentuu hakulokiin.

Taulukossa 1 näkyvät erään opiskelijan haut. Hän on hakenut tiettyä perustusvaliokunnan lausuntoa kahdesti, ensin sellaisenaan ja sitten lainausmerkeillä. Haku lainausmerkeillä on tarkka: sillä löytää vain ne asiakirjat, joissa on mainittu tämä nimenomainen lausunto. Ilman lainausmerkkejä hakutulos voi sisältää myös tuloksia, joissa esiintyy samankaltainen diaaritunnus.

Opiskelija on siis mahdollisesti halunnut tietää, missä yhteyksissä kyseistä PeVin lausuntoa on käytetty argumenttina lainvalmistelussa. Ensimmäisellä haulla hän on luultavasti löytänyt itse lausuntoasiakirjan, kun taas toisella haulla halunnut löytää muut lausuntoon viittaavat asiakirjat.

Taulukossa 2 näkyy, miten järjestön edustaja on etsinyt tietoa ulkomaalaislakia muuttavasta lakihankkeesta sekä etsinyt viittauksia lakiin väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi (482/2024). Haku pelkällä lakinumerolla ei ole tuottanut haluttuja tuloksia, koska käyttäjä on heti perään hakenut samaa lakia lain nimellä.

Eräs yksityishenkilö taas on löytänyt haullaan liudan asiakirjoja, joissa mainitaan sana “perintövero” (Taulukko 3). Hän on mahdollisesti rajauksia klikkailemalla kaventanut hakutuloksiaan löytääkseen haluamansa asiakirjat.

Taulukossa 4 taas näkyvät haut eräältä tutkijalta, joka kertoi kyselyssä etsivänsä tietoa kansalaisuuslain muutoksista. Hän teki ensin haun sanalla kansalaisuuslaki kaikista Lakitutkan sisältämistä asiakirjoista ja rajasi pari minuuttia myöhemmin haun koskemaan pelkkiä hallituksen esityksiä.

Kyselyvastausten ja vastaajien hakukäyttäytymisen pohjalta voidaan todeta, että Lakitutkaa selvästi käytetään tiedonhakuun myös ajankohtaisista säädöshankkeista. On siis tärkeää, että Lakitutkan ominaisuuksia ja käytettävyyttä kehitetään palvelemaan myös tällaisia käyttäjäryhmiä.

Ratkomassa tiedonsaantiongelmaa

Sidosryhmätapaamisissa ja hankkeen tutkimuksissa olemme saaneet tietää, että yksi merkittävä ongelma säädösvalmisteluun osallistumisessa on oikea-aikaisen tiedonsaannin puute.

Tämä tarkoittaa yhtäältä sitä, että lainvalmistelun sidosryhmät eivät saa hankkeiden alkaessa tietoa hankkeiden sisällöistä ja yhteyshenkilöistä, ja toisaalta sitä, että muodollisen osallistumismahdollisuuden koittaessakaan tieto ei tavoita sidosryhmiä riittävän nopeasti tai koko kuuleminen ajoittuu heidän kannaltaan hankalasti. Ajoituksen lisäksi ongelmana on relevantin tiedon löytämisen vaikeus.

Lakitutkan kehittämisen yhtenä painopisteenä onkin ollut näiden puutteiden paikkaaminen. Viimeisimpien uudistusten kohderyhmänä Lakitutkassa on hahmotettu kaikkein pienimmät järjestöt, kunnat ja yritykset, joilla ei ole henkilöresursseja säntilliseen säädösvalmistelun seurantaan. Käyttäjäkyselyn vastaajista tällaiset kohderyhmät muodostivat vielä alle neljänneksen.

Nopeammin, helpommin, luotettavasti

Koska käyttäjien kiinnostus kohdistuu kuitenkin kyselyiden perusteella selvästi myös ajankohtaisiin aiheisiin ja vieläpä käynnissä oleviin lakihankkeisiin, Lakitutkan täytyy jatkossa kyetä täyttämään myös hektistä tiedontarvetta.

Nykyisellään uusien asiakirjojen ilmestymisessä on Lakitutkassa yhden yön viive, eli päiväsaikaan Hankeikkunaan ja eduskunnan nettisivuille lisätyt asiakirjat ovat seuraavana aamuyönä lakitutkailijoiden ulottuvissa. Viivettä ei välttämättä ole tarpeen lyhentää, mutta tärkeää on, että ajankohtaista tietoa hakeva käyttäjä löytää etsimänsä faktat helposti, nopeasti ja luotettavasti.

Tulevaisuuden käyttäjäkyselyiden perusteella on mielenkiintoista arvioida, saadaanko ajankohtaiskäyttöä lisättyä, ja syytä olisi myös pyytää käyttäjiltä arviota käyttökokemuksensa mutkattomuudesta.

Laaja-alaisen ja täsmällisen tutkailupalvelun tulee olla niin hyvä, että sitä palataan käyttämään inspiroituneena eikä vain paremman puutteessa. Sellainen on eduksi yhtä lailla ajattomalle tutkimukselle kuin aikasidonnaiselle demokratiakäytölle.

Kirjoittajat

Otsikkokuva: Lakitutka.fi (kuvakaappaus István Rytkönen, huhtikuu 2026).